VI Kohtaaminen

Kirjokiven kartano 24.6.2015



Kehittäjän mielellä tarkoitetaan näkemystä jolla nähdään mihin täytyy pyrkiä. Täytyy osata määritellä lähtötilanne. Kehittäjän mieli on tärkein osa tuotekehittäjän identiteettiä. Tuotekehitystyön prosessissa arvioidaan vaikuttavuuta, tehoa ja toimivuutta.

Ennen tehtiin suunnitelma, sitten toteutus ja raportti. Aika on pitkä ja tylsistyminen tulee helposti. Vikkelän kehittämisen ja kokeilujen aikana tälläiseen ei enää ole varaa, vaan asioita tehdään uudella tavalla. Suunnittelu tappaa luovuuden. Tiukka suunnittelu ja tiukat ohjeet tappavat myös luovuuden.
Meidän pitää oppia katsomaan asioita digitaalisessa maailmassa uudella tavalla.

Helpompi on saada anteeksi kuin on saada lupa. Tämä on nykyaikaisen kehittäjän mielen perusta.

Aikaisemmin on ajateltu tuotekehittäjän tuottavan palveluita asiakkaille. Uusi palvelutuotanto on vuorovaikutuksen kenttä. Sinne tulee asiakkaita eri puolilta. Läheisiä, asiantuntijoita, omaisia. Hoitajan rooli muuttuu mahdollistajaksi.

Myös valkotaulu on vuorovaikutuksen kenttä. Taasiakoti voidaan nähdä vuorovaikutuksen kenttänä. Aulassa voisi olla webbikamera. ”Torikamera”. Valkotaulu onkin työyhteisön vuorovaikutuksen kenttä.

Työtä tehdään yhä harvemmin tietyssä paikassa tiettynä aikana. Työ tapahtuu eri paikoissa. Valkotaulun käytöllä saadaan kaikille sama käsitys asioista ja tiedoista. Tavoitteena on saada kaikki etenemään yhdessä ja tehokkaammin samaan suuntaan. Tavoite työlle on saada uusi tiedonjakamisen tapa organisaatioon. Lähtötilannearviossa kysytään asiakastarvetta työlle. Tarve on ilmeinen, koska ihmisiä on eri paikoissa eri aikoihin. Ei voida enää tehdä tiimipalaverien ja perinteisten menetelmien kautta. Uusi malli on taloudellinen ja ketterä. Valkotaulu tulee lisäämään asiakashyötyä, potilasturvallisuutta ja henkilöstöhyötyä. Uusi vuorovaikutuksen kenttä voidaan myös konseptoida tarvittaessa. Ensimmäisessä osassa selvität miksi työ on tärkeä organisaation kannalta. Siinä selvitetään myös tavoitteet.
Yksi suunnittelun keskeinen menetelmä on ketterä kokeilu. Vanhuspalvelualan tärkein tuotekehitysmenetelmä on kokeilu. Tietoa on hankittu organisaatiosta havainnoimalla. Ei kysytä kaikkea organisaatiossa, vaan homma tehdään ja toteutetaan nopeasti.
Uudessa mallissa kokeillaan ja katsotaan mitä näkökulmia se tuo esille. Ei enää kysellä ja suunnitella, vaan tehdään. 

Markkinointisuunnitelmalla laajennetaan tietämystä uudesta toimintamallista.
Valkotaulu ei ole vain tekninen juttu, vaan siihen liittyy oma tarina. Kukaan ei halua ottaa käyttöön valkotaulua jos alkuperäisen idean saaja ei konsultoi sen käyttöä. Ilman ideaa ja toimintamallia valkotaulu on vain valkotaulu.

Työtä ajatellaan vapaa-ajalla, sitä tehdään vapaa-ajalla. Se on ajasta ja paikasta riippumatonta. Ideointi tapahtuu lenkillä, soutaessa, neuloessa jne. Luokkahuone ja istuminen tylsistyttää ihmiset. Pelkästään liikkuminen laittaa ideat liikkeelle.

Loviisan Rakentajien bisnes on Elämä. Sitä voidaan kehittää milloin tahansa ja missä tahansa. Siksi oppimisesta on tultava ubiikkia

3.osan arvioinnissa mennään pomon luokse ja selostetaan ammattitaitovaatimusten valossa miten ne on osoitettu työssä.Varmistetaan, että pomo kirjoittaa arvion suorituksesta.

Päätehtävä: Vanhusten hyvän elämän takaaminen ja tuottaminen mahdollisimman hyvin.
Halutaan, että ihminen on onnellinen ja tuntee hyviä asioita. Vanhuspalvelutyössä on tasan yksi prosessi ja se on elämä. Prosessin tavoitteena on tuottaa lisää hyviä päiviä, hetkiä tai vuosia. Hyvä hetki on silloin kun on merkityksellistä tekemistä, tuntee olevansa osa yhteisöä ja tuntee olevansa osallinen. Ei tunne itseään kohteeksi. Siihen kuuluu tuoksut, äänet ja kosketukset.

Mitkä tekee elämästäsi hyvää:



Jos päätetään, että ollaan suomen parhaita vanhusten hyvän elämän rakentajia, tarkoittaa se sitä, että sijoitettu tunti tai euro tuottaa eniten hyvää elämää.


Kaikilla on jo ammattitaito ja osaaminen olemassa. Nyt vain täytyy näyttää se jotenkin.
Saattohoitoa ajatellaan, että ”tämä kohde saatetaan johonkin”.  Saattohoidon nimi voisikon olla elämän 5 viimeistä päivää. Harvalla on kokemusta kuolemisesta ja varsinkaan eri kuolemisen tavoista.
Miten haluaisit viettää elämäsi 5 viimeistä päivää?

Järjestelisin asioita siten, että muille ei koituisi lisää harmia.
Kotona lasten ja läheisten kanssa.
Rannalla, lämpimässä läheisten kanssa hyvästä ruoasta ja juomasta nauttien.
Rannalla läheisten kanssa nauttien asioista.
Mökillä perheen ja koirien kanssa.
Perheen kanssa hienossa paikassa kokien jotain uutta.
Hyvät bileet koko porukalle omassa rauhassa ja
Tapaisin läheiset ja tekisin mitä mieleen tulee.
Vanhempien erämökillä Varkaudessa perheen kanssa lumisateen keskellä.
Kotona perheen keskellä.
Kotona perheen kanssa.
Elämän viimeiset 5 päivää ihmiset haluavat tehdä samoja asioita kuin muutkin elämän onnelliset päivät.
Ihmiseltä voitaisiin etukäteen kysyä missä haluaa viimeiset ajat olla. Tehostetusta palveluasumisesta ei siirretä ihmisiä enää pois kuoleman koittaessa. Viimeisinä hetkinä ihmisen läheisiä on hoitajat. Työntekijän oikeus on olla läsnä potilaan kuollessa. On mahdollisuus jättää hyvästit ja olla läsnä loppuun asti. Työvuorojen suunnittelu siten, että tämä on mahdollista.
Saattohoidossa ajatellaan, että ihmisellä on joku sairaus mitä ei enää voida parantaa mitenkään. Täytyy kuitenkin muistaa, että vanhuus ei ole sairaus. Vanhus on hauras ja raihnas, ja vanhuuteen ja raihnauteen kuollaan nykyisin useimmiten.
Elämän viimeisen 5 päivän aikana ei ole niin tarkkaa jos ottaa viiniä, kompastuu tai vaikka vilustuu. Ainoastaan hyvin hetkien tuottamisella on merkitystä.
Palvelumekanismista on hyvin vaikeaa löytää mallia miten leskiä voidaan kannustaa jatkamaan ja opettelemaan elämää yksin. Se on järkevämpää kaikilta näkökulmilta katsottuna kuin sairaalaan muuttaminen.
1. Miten tuotekehittäjäksi tullaan? Miten saadaan isoa muutosta aikaan? Miten saadaan pysyviä muutoksia?
2. Mikä on tavoite, mitä aiotaan saada aikaan Loviisassa? Noin 5min.
3. Miksi olemme niin sairaan hyviä ja miksi tämä on Loviisassa mahdollista? Alle 3min.
4. Miksi tämä on välttämätöntä? Iso kuva, koko yhteiskunta mukaanlukien.
5. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöisyys vanhuspalveluissa? 1min.
6. Kehittäjän mielen avaaminen. Mitä tarkoittaa ja miksi tarvitaan?
Yksi kysymys jokaiselta ryhmältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti