Kehittäjän mielellä tarkoitetaan näkemystä jolla nähdään mihin täytyy pyrkiä. Täytyy osata määritellä lähtötilanne. Kehittäjän mieli on tärkein osa tuotekehittäjän identiteettiä. Tuotekehitystyön prosessissa arvioidaan vaikuttavuuta, tehoa ja toimivuutta.
Ennen tehtiin suunnitelma, sitten toteutus ja raportti. Aika
on pitkä ja tylsistyminen tulee helposti. Vikkelän kehittämisen ja kokeilujen aikana
tälläiseen ei enää ole varaa, vaan asioita tehdään uudella tavalla. Suunnittelu
tappaa luovuuden. Tiukka suunnittelu ja tiukat ohjeet tappavat myös luovuuden.
Meidän pitää oppia katsomaan asioita digitaalisessa
maailmassa uudella tavalla.
Helpompi on saada anteeksi kuin on saada lupa. Tämä on nykyaikaisen kehittäjän
mielen perusta.
Aikaisemmin on ajateltu tuotekehittäjän tuottavan palveluita
asiakkaille. Uusi palvelutuotanto on vuorovaikutuksen kenttä. Sinne tulee
asiakkaita eri puolilta. Läheisiä, asiantuntijoita, omaisia. Hoitajan rooli
muuttuu mahdollistajaksi.
Myös valkotaulu on vuorovaikutuksen kenttä. Taasiakoti voidaan nähdä vuorovaikutuksen kenttänä. Aulassa voisi olla
webbikamera. ”Torikamera”. Valkotaulu onkin työyhteisön vuorovaikutuksen
kenttä.
Työtä tehdään yhä harvemmin tietyssä paikassa tiettynä
aikana. Työ tapahtuu eri paikoissa. Valkotaulun käytöllä saadaan kaikille sama käsitys asioista ja tiedoista. Tavoitteena on saada kaikki etenemään yhdessä ja
tehokkaammin samaan suuntaan. Tavoite työlle on saada uusi tiedonjakamisen tapa
organisaatioon. Lähtötilannearviossa kysytään asiakastarvetta työlle. Tarve on
ilmeinen, koska ihmisiä on eri paikoissa eri aikoihin. Ei voida enää tehdä
tiimipalaverien ja perinteisten menetelmien kautta. Uusi malli on taloudellinen
ja ketterä. Valkotaulu tulee lisäämään asiakashyötyä, potilasturvallisuutta ja
henkilöstöhyötyä. Uusi vuorovaikutuksen kenttä voidaan myös konseptoida
tarvittaessa. Ensimmäisessä osassa selvität miksi työ on tärkeä organisaation
kannalta. Siinä selvitetään myös tavoitteet.
Yksi suunnittelun keskeinen menetelmä on ketterä kokeilu.
Vanhuspalvelualan tärkein tuotekehitysmenetelmä on kokeilu. Tietoa on hankittu
organisaatiosta havainnoimalla. Ei kysytä kaikkea organisaatiossa, vaan homma
tehdään ja toteutetaan nopeasti.
Uudessa mallissa kokeillaan ja katsotaan mitä näkökulmia se
tuo esille. Ei enää kysellä ja suunnitella, vaan tehdään.
Markkinointisuunnitelmalla laajennetaan tietämystä uudesta
toimintamallista.
Valkotaulu ei ole vain tekninen juttu, vaan siihen liittyy
oma tarina. Kukaan ei halua ottaa käyttöön valkotaulua jos alkuperäisen idean
saaja ei konsultoi sen käyttöä. Ilman ideaa ja toimintamallia valkotaulu on
vain valkotaulu.
Työtä ajatellaan vapaa-ajalla, sitä tehdään vapaa-ajalla. Se
on ajasta ja paikasta riippumatonta. Ideointi tapahtuu lenkillä, soutaessa, neuloessa jne.
Luokkahuone ja istuminen tylsistyttää ihmiset. Pelkästään liikkuminen laittaa
ideat liikkeelle.
Loviisan Rakentajien bisnes on Elämä. Sitä voidaan kehittää
milloin tahansa ja missä tahansa. Siksi oppimisesta on tultava ubiikkia
3.osan arvioinnissa mennään pomon luokse ja selostetaan
ammattitaitovaatimusten valossa miten ne on osoitettu työssä.Varmistetaan, että pomo kirjoittaa arvion suorituksesta.
Päätehtävä: Vanhusten hyvän elämän takaaminen ja tuottaminen
mahdollisimman hyvin.
Halutaan, että ihminen on onnellinen ja tuntee hyviä
asioita. Vanhuspalvelutyössä on tasan yksi prosessi ja se on elämä. Prosessin tavoitteena on tuottaa
lisää hyviä päiviä, hetkiä tai vuosia. Hyvä hetki on silloin kun on
merkityksellistä tekemistä, tuntee olevansa osa yhteisöä ja tuntee olevansa
osallinen. Ei tunne itseään kohteeksi. Siihen kuuluu tuoksut, äänet ja kosketukset.
Mitkä tekee elämästäsi hyvää:
Jos päätetään, että ollaan suomen parhaita vanhusten hyvän
elämän rakentajia, tarkoittaa se sitä, että sijoitettu tunti tai euro tuottaa
eniten hyvää elämää.
Kaikilla on jo ammattitaito ja osaaminen olemassa. Nyt vain
täytyy näyttää se jotenkin.
Saattohoitoa ajatellaan, että ”tämä kohde saatetaan johonkin”. Saattohoidon nimi voisikon olla elämän 5
viimeistä päivää. Harvalla on kokemusta kuolemisesta ja varsinkaan eri
kuolemisen tavoista.
Miten haluaisit viettää elämäsi 5 viimeistä päivää?
Järjestelisin asioita siten, että muille ei koituisi lisää
harmia.
Kotona lasten ja läheisten kanssa.
Rannalla, lämpimässä läheisten kanssa hyvästä ruoasta ja
juomasta nauttien.
Rannalla läheisten kanssa nauttien asioista.
Mökillä perheen ja koirien kanssa.
Perheen kanssa hienossa paikassa kokien jotain uutta.
Hyvät bileet koko porukalle omassa rauhassa ja
Tapaisin läheiset ja tekisin mitä mieleen tulee.
Vanhempien erämökillä Varkaudessa perheen kanssa lumisateen
keskellä.
Kotona perheen keskellä.
Kotona perheen kanssa.
Elämän viimeiset 5 päivää ihmiset haluavat tehdä samoja
asioita kuin muutkin elämän onnelliset päivät.
Ihmiseltä voitaisiin etukäteen kysyä missä haluaa viimeiset
ajat olla. Tehostetusta palveluasumisesta ei siirretä ihmisiä enää pois
kuoleman koittaessa. Viimeisinä hetkinä ihmisen läheisiä on hoitajat.
Työntekijän oikeus on olla läsnä potilaan kuollessa. On mahdollisuus jättää
hyvästit ja olla läsnä loppuun asti. Työvuorojen suunnittelu siten, että tämä
on mahdollista.
Saattohoidossa ajatellaan, että ihmisellä on joku sairaus
mitä ei enää voida parantaa mitenkään. Täytyy kuitenkin muistaa, että vanhuus
ei ole sairaus. Vanhus on hauras ja raihnas, ja vanhuuteen ja raihnauteen
kuollaan nykyisin useimmiten.
Elämän viimeisen 5 päivän aikana ei ole niin tarkkaa jos
ottaa viiniä, kompastuu tai vaikka vilustuu. Ainoastaan hyvin hetkien
tuottamisella on merkitystä.
Palvelumekanismista on hyvin vaikeaa löytää mallia miten
leskiä voidaan kannustaa jatkamaan ja opettelemaan elämää yksin. Se on
järkevämpää kaikilta näkökulmilta katsottuna kuin sairaalaan muuttaminen.
1. Miten tuotekehittäjäksi tullaan? Miten saadaan isoa
muutosta aikaan? Miten saadaan pysyviä muutoksia?
2. Mikä on tavoite, mitä aiotaan saada aikaan Loviisassa?
Noin 5min.
3. Miksi olemme niin sairaan hyviä ja miksi tämä on
Loviisassa mahdollista? Alle 3min.
4. Miksi tämä on välttämätöntä? Iso kuva, koko yhteiskunta
mukaanlukien.
5. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöisyys vanhuspalveluissa?
1min.
6. Kehittäjän mielen avaaminen. Mitä tarkoittaa ja miksi
tarvitaan?
Yksi kysymys jokaiselta ryhmältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti